Publisert 4.12.2017

Markku Salonen

Markku Salonen on suomalainen oopperalaulaja, joka on työskennellyt pitkään freelancerina musiikin parissa, esiintynyt monessa sooloroolissa ja ollut kiertueella muun muassa Berlinin Filharmonikkojen kanssa. Salonen asuu tällä hetkellä Norjassa ja työskentelee Norjan kansallisoopperassa ja -baletissa.

Kertoisitko lyhyesti itsestäsi ja työstäsi? Miten päädyit muuttamaan ja työskentelemään Norjaan?

Olen työskennellyt oopperalaulajana täällä Norjan kansallisoopperan oopperakuorossa vuodesta 2007 lähtien. Olen kouluttautunut Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja kahdessa eri korkeakoulussa Lontoossa.

Olen työskennellyt koko ikäni freelancerina: ensin kitaristina Suomessa ja freelance-oopperalaulajana. Eräänä päivänä tajusin kuitenkin, että minulla on kolme tytärtä ja olisi erittäin hienoa, jos minulla olisi vakituinen työpaikka jossain. Mietin myös, että voisi olla hienoa, jos työskentelisin jossain pohjoismaisessa maassa. Olin tehnyt töitä yhdessä norjalaisen oopperalaulajan kanssa Taikahuilun tuotannossa 90-luvun lopussa Ranskassa ja hän oli kertonut minulle, että Osloon oli vihdoin päätetty rakentaa uusi oopperatalo. Muistin sen, mutta näin oikeastaan vain sattuman kautta, että he hakivat laulajia tänne töihin. Tulin koelauluihin, sain työn ja koko perhe muutti Norjaan 2007.

Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?

Meillä oli juuri marraskuun lopulla Alban Bergin Wozzeck-oopperan ensi-ilta. Nyt alkaa Bellinin Norma-oopperan ohjausharjoitukset ja jatkamme Donizettin Lucia Di Lammermoor-oopperan musiikkiharjoituksia. Keväällä on luvassa uusintoja Puccinin Toscasta, Verdin La Traviatasta ja uusi produktio Mozartin Don Giovannista. Siihen vielä pari laajahkoa konserttia päälle, niin voi kyllä sanoa, että siinä on jo riittävästi tekemistä kesälomaan asti.

Markku Salonen. Kuva: Erik Berg.

Olet työskennellyt monissa eri maissa urasi aikana. Mikä on mielestäsi tyypillistä norjalaisen teatteri- ja ooppera-alan työkulttuurille?

Koska kyse on Pohjoismaasta, muistuttaa työskentelytapa paljon sitä, miten esimerkiksi Suomessa tehdään töitä. En ole työskennellyt Ruotsissa tai Tanskassa, mutta voisin kuvitella, että työskentelytavat siellä muistuttavat aika paljon muiden pohjoismaiden tapoja, ehkä juuri samankaltaisten yhteiskuntamallien takia. On hieman vaikeampaa verrata alaa muihin maihin Pohjoismaiden ulkopuolella, sillä olen työskennellyt ulkomailla vain freelancerina. Freelancerin työtilanne on aivan erilainen verrattuna vakituiseen työsuhteeseen, jossa tulee samalle työpaikalle joka päivä vuodesta toiseen.

Mikä on mielestäsi parasta norjalaisessa kulttuurissa?

Mielestäni parasta, ja ehkä samalla haastavinta, on se, että oopperakulttuuri Norjassa on aika nuori. Tämä mahdollistaa sen, että saan olla mukana viemässä oopperakulttuuria eteenpäin, sillä se ei ole vielä vakiintunutta. Mielestäni se on erittäin positiivista. Erilaisten mahdollisuuksien ansiosta olen kiinnostunut enemmän ja enemmän taiteen kulisseista. Vuodesta 2011 lähtien olen toiminut luottamushenkilönä kuoron 53 oopperalaulajalle ja olen istunut myös kansallisoopperan hallituksessa taiteellisena edustajana kaksi vuotta. On erittäin mielenkiintoista ja antoisaa olla mukana ja nähdä, että taiteilijoilla on myös mahdollisuus vaikuttaa toimintaan tällä tavalla.