Publisert 15.01.2026
Frozen People Festivaali 2025 Kuva: Vera Lakovaara/Oulu2026
Euroopan kulttuuripääkaupunki on Euroopan unionin (EU) ohjelma, jonka tavoitteena on edistää kulttuurista monimuotoisuutta, lisätä kulttuurivaihtoa Euroopan maiden välillä ja korostaa kunkin valitun kaupungin kulttuuriperintöä ja luovuutta. Kulttuuripääkaupungin arvonimi myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle kaupungille, ja ohjelma tarjoaa näille kaupungeille mahdollisuuden järjestää laajoja kulttuuritapahtumia ja kehittää kulttuuritoimintaansa kansainvälisesti.
Oulu2026-ohjelma tarjoaa runsaasti aktiviteetteja, esityksiä ja muuta koko vuodeksi.
Vuosi alkaa avajaisfestivaaleilla 16.–18. tammikuuta. Aktiviteetit vaihtelevat konserteista jääkiekkoon, paneelikeskusteluista pubivisoihin ja taidenäyttelyistä tamppauksiin. Näitä tapahtumia ei järjestetä vain Oulussa, vaan myös ympäröivissä kunnissa. Tämä on tarkoituksellinen osa ohjelmaa, jolla osoitetaan kuntien yhteistyön voimaa.
Kokosimme tähän juttuun vinkkejä ohjelmasta ja haastattelun Aino Valovirran, saamelaiskulttuurin koordinaattorin kanssa
Osana juhlavuoden ohjelmaa järjestetään muun muassa projekteja ja tapahtumia, joissa on mukana norjalaisia tekijöitä. Stretch Further 2026 on tanssin yhteisohjelma, jossa mukana on Keđja Stretch -tapahtuma, Kiertoliike-ammattilaisfoorumi ja OuDance-festivaali. Yhteistyökumppanit tulevat Liettuasta, Latviasta, Virosta, Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Sloveniasta ja Iso-Britanniasta. Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti tekee yhteistyötä PhotoNorth – Pohjoisen valokuvakeskuksen kanssa. Lisätietoa yhteistyöstä julkistetaan syksyllä.
Kuva: Sanna Krook/Oulu2026
Saamelaista kulttuuria ja taidetta Oulu2026-ohjelmassa
Oulu2026-projektilla on kolme ohjelmakoordinaattoria, joista Aino Valovirta keskittyy saamelaiseen kulttuuriin. Saamelaiskulttuuria esitellään Oulu2026-ohjelmassa monin eri tavoin. Ohjelmaan kuuluu oopperaa, konsertteja, kuvataidetta ja seminaareja. Vuoden kohokohta on saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta.
Saamelaiset duodjit, taide ja tapahtumat täyttävät Oulun taidemuseon tammikuun puolivälistä toukokuun alkuun 2026. Oulun taidemuseon näyttely “Eanangiella – Maan kieli” antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua saamelaiskulttuurin monimuotoisuuteen, sitkeyteen ja kestävyyteen. Näyttelyssä on mukana yli 70 taiteilijaa ja duodjaria Saamenmaalta. Sen teemoja ovat muun muassa esivanhemmat, maailmojen välissä, maa, vihreä kolonialismi ja elämän koristeet. Koettavissa on nykytaidetta, saamenkäsityötä eli duodjia eri sukupolvilta, äänimaisemia sekä taidehistoriallisia teoksia. Näyttelyyn yhdistyy myös kansainvälinen Sápmi Triennale -kiertonäyttely, joka esitetään osana kokonaisuutta.
Näyttelyn kuraattorit ovat saamelaiset taiteilijat Inga-Wiktoria Påve, Fredrik Prost ja Áilu Valle. Kuraattoreiden mukaan näyttelyn nimi, Maan kieli, viittaa luontoon, sillä suuri osa saamelaisiin käsitöihin käytetystä materiaalista on peräisin luonnosta.
Instituutti on tukenut Oulu2026-organisaation ja Oululaisten kulttuurin ammattilaisten verkottumista Norjan puolen saamelaisorganisaatioiden kanssa.
Haastattelu saamelaiskulttuurin koordinaattorin, Aino Valovirran kanssa
Kansainvälinen yhteistyö näkyy Oulu2026-ohjelmassa monella eri tapaa, minkä näkisit tällaisen yhteistyön potentiaaliksi? Mitä kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa?
“Saamelaiskulttuuriohjelman osalta kansainvälisyys on välttämätöntä, koska saamelaiset elävät neljän valtion alueella. Esimerkiksi Oulun taidemuseossa 16.1.2026 avautuvassa Eanangiella-näyttelyssä on paljon teoslainoja muun muassa Kaarasjoella, Norjan puolella sijaitsevasta saamelaisen taiteen kokoelmasta, Sámi Dáiddamagasiidnasta, ja kuraattoreistakin kaksi, Inga-Wiktoria Påve ja Fredrik Prost, ovat Ruotsin puolelta. Heidän työkielensä kolmannen kuraattorin, Áilu Vallen, kanssa on kaikkien yhteinen äidinkieli pohjoissaame, mikä tietysti helpottaa asioita.
Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa laajemman osaajien ja kumppaneiden verkoston sekä uudenlaisten kokemusten tarjoamisen Oulu2026-alueella. Näillä on myös pysyviä vaikutuksia, sillä verkostot ja osaaminen kantavat vuoden 2026 jälkeenkin ja yhteistyö toivottavasti jatkuu eri muodoissa.”
”– toivon, että alueen ihmiset pääsevät kokemaan hyvin monenlaista kulttuuria, kohtaamaan sen parissa ja että he tuntevat sen entistä enemmän omakseen. Ainakin minulle kulttuuri tarjoaa näinä aikoina toisaalta uusia ajatuksia ja toivoa, toisaalta tilan epätoivon ja surun käsittelylle.”
Millaisia kauaskantoisia vaikutuksia toivot Oulu2026-ohjelmalla olevan? Miten toivot kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavan Ouluun ja sitä ympäröiviin kuntiin?
“Oulu2026:n tavoitteena on kulttuuri-ilmastonmuutos. Toivon, että se saamelaiskulttuurin osalta tarkoittaa laajempaa saamelaiskulttuurin tarjontaa monenlaisille yleisöille, uusia verkostoja ja yhteistyökumppaneita alueen toimijoille, lisääntyneitä työmahdollisuuksia saamelaisille taiteilijoille niin täällä kuin muuallakin sekä tietoisuuden leviämistä saamelaisista. Ja laajemmin koko Oulu2026-ohjelman osalta toivon, että alueen ihmiset pääsevät kokemaan hyvin monenlaista kulttuuria, kohtaamaan sen parissa ja että he tuntevat sen entistä enemmän omakseen. Ainakin minulle kulttuuri tarjoaa näinä aikoina toisaalta uusia ajatuksia ja toivoa, toisaalta tilan epätoivon ja surun käsittelylle. Se voi vaikuttaa ja informoida, lohduttaa ja ärsyttää – ja kaikkea tätä tarvitaan!”
Ohjelmistossa on maailmalla jo kiertänyttä taidetta (Sápmi Triennale), saako jokin teos ensiesityksensä osana juhlavuoden ohjelmaa?
“Sápmi Triennale limittyy Oulussa osaksi Eanangiella-näyttelyä, joten senkin ympärille tulee paljon uutta, vaikka olisi nähnyt triennaalin teokset jo esimerkiksi Bodøssä, Kaarasjoella tai Rovaniemellä. Ja toinen suuri uusi saamelaiskulttuuriin liittyvä tuotanto Oulussa on Ovllá-ooppera, joka saa maailmanensi-iltansa 16.1.2026. Oopperan säveltää Cecilia Damström yhdessä oopperassa esiintyvien saamelaisartistien kanssa. Saamelaisen Juho-Siren, Siri Broch Johansenin kirjoittaman libreton kielinä ovat pohjoissaame ja suomi, ja ooppera tekstitetään pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Oopperan toteuttavat yhteistyössä Oulun teatteri ja Oulu Sinfonia, ja yhteistyökumppanina siinä on Norjan Koutokeinossa toimiva saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš.”
Onko sinulla jotain ohjelmanostoa, joka voisi kiinnostaa norjalaista yleisöä?
“Luulisin, että sekä Eanangiella että Ovllá voisivat kiinnostaa norjalaisia. Niiden lisäksi nostaisin ainakin Frozen People -festivaalin 28.2.2026. Siinä yhdistyvät elektroninen musiikki ja pohjoinen taide, ja tapahtumapaikkana on monille norjalaisille kesäkaudelta tuttu Nallikari ja meren jää (jos sitä on).”
Katso Ainon tärpit ohjelmaan alla:
Muuta kiinnostavaa on esimerkiksi festariesittelyissä
Aiemmin suomalaista kaupungeista Euroopan kulttuuripääkaupunkeina on toiminut Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011.