Publisert 14.02.2017
Mobile Home 2017 on Suomen Ranskan, Berliinin, Benelux-maiden sekä Lontoon kulttuuri-instituuttien yhdessä tuottama suurhanke, joka tarkastelee kodin merkityksiä eri puolilla Eurooppaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna. Kotia ja asumista lähestytään hankkeessa elämyksellisyyden, arkkitehtuurin, tieteen ja yhteiskunnallisuuden kautta. Hankkeen projektipäällikkö Tytti Siukonen vierailee Oslossa esittelemässä Linda Bergrothin Suomen Ranskan instituutille suunnittelemaa ja kuratoimaa KOTI-installaatiota, joka on muuttanut instituutin Pariisissa sijaitsevan näyttelytilan asuttavaksi aittakyläksi. Installaatioon kuuluu kuusi aittaa, jotka kaikki on sisustettu suomalaisella huippumuotoilulla. Aittoja voi vuokrata Airbnb-sivuston kautta. Suomeen aitat palaavat vierailijoiden asuttaviksi kesällä 2017.
Installaatio on saanut näkyvyyttä ja se huomioitiin esimerkiksi kansainvälisesti merkittävässä muotoilulehdessä Wallpaperissa sekä ranskan Voguessa. Mihin arvelet installaation suosion perustuvan?
Suomalainen kulttuuri ja muotoilu kiinnostavat edelleen kansainvälisesti, myös Ranskassa. Linda Bergrothin suunnittelema KOTI poikkeaa paljon esteettisesti siitä, mitä Pariisissa on totuttu näkemään. Yöpyminen suomalaisessa mökkikylässä kulttuurikeskuksen sisällä on myös poikkeuksellinen elämys, joka on kerännyt innostunutta kiinnostusta.
Vieraat ovat kiitelleet KOTI-installaatiota erityisesti yhteisöllisen elämyksen luomisesta. Miten yhteisöllisyys näkyy installaatiossa?
KOTI-installaatiossa tila on monin tavoin jaettu: aitoissa ei ole ikkunoita, mutta säleinen rakenne päästää valoa ja ääntä sisään. Aitoissa ollaankin kuten suuren kodin huoneissa, yhdessä. Aittakylän keskiössä on pirttipöytä, jossa aittojen vieraat syövät yhteistä aamupalaa. Aamiaisen ääressä on istunut päivittäin toisilleen entuudestaan tuntemattomia vieraita: ranskalaisia, brittejä ja ruotsalaisia, joita isännöivät suomalaiset hostimme. Vieraiden myötä jokainen päivä on meillekin erilainen ja kohtaamiset konkreettisia.
KOTI-installaatio rakentaa suomalaisesta kulttuurista mutkatonta kuvaa esittelemällään muotoilulla. Kertoisitko vähän tarkemmin installaatiossa käytetystä muotoilusta?
Aittojen esineistö on pelkistetty kokonaisuus ja siihen on valikoitu vain esineitä, joita tarvitaan muutaman yön yökylään. KOTI on kokonaistaideteos, johon suunnittelijamme on kuratoinut esineistön suomalaismuotoilijoilta. Kontribuuttoreista esimerkiksi Lapuan Kankurit sekä Nikari ovat suomalaisyrityksiä, jotka ammentavat perinteestä mutta ovat toiminnallaan modernisti kiinni nykypäivässä. Mukana on myös kansainvälisessä nosteessa olevia suunnittelijoita kuten pirttipöydän suunnitelleet Mattila & Merz, aittojen käsipeilit sekä aamiaistarjottimet suunnitelleet Studio Kaksikon Salla Luhtasela ja Wesley Walters sekä keramiikan suunnitellut Nathalie L.
Minkälainen on mielestäsi suomalainen koti?
Mielestäni suomalaiset viihtyvät todella hyvin kotona! Suomalainen koti on vahvasti elämän keskiössä ja vieraita kutsutaan paljon kylään. Suomalainen insinöörilogiikka tuntuu pätevän kaikkeen kodin suunnitteluun ja järjestykseen. En ole ollut koskaan erityisen kiintynyt kotiin paikkana. Minulle fyysistä kotia on ollut aina tärkeämpi sen ympärillä olevat tila: pientä Pariisin kotiani ympäröivä eläväinen kortteli, Helsingin kodissa taloyhtiön iso ja vehreä sisäpiha. Parhaillaan kesämökkini ”KOTI” on työpaikallani Pariisiin keskustassa!
KOTI-installaatio on osa Mobile Home 2017 -kokonaisuutta, joka suomalaisen muotoilun ja kulttuurin lisäksi nostaa esille kodin historialliset ja muuttuvat merkitykset huomioiden myös kodin käänteisyyden eli kodittomuuden. Millaisena näet kulttuuri-instituuttien roolin yhteiskunnallisen keskustelun luomisessa?
Mobile Home 2017 -hanke on siitä poikkeuksellinen, että se käsittelee instituuttivoimin samaa teemaa ympäri Eurooppaa hyvin eri lähtökohdista ja erityyppisin osaprojektein. Elämyksellisyys, yhteisöllisyys, tulevaisuus ja yhteiskunnallisuus ovat toisiaan täydentäviä näkökulmia, jotka toivottavasti herättävät itsenäisyyden juhlavuonna ajatuksia ja keskustelua niin kohdekaupungeissakin kuin Suomessa.
On tärkeää, että instituutit pystyvät omalla jatkuvalla toiminnallaan ja projekteillaan olemaan paitsi kulttuuriviennin tukiorganisaatiota, myös käymään dialogia ja olemaan läsnä maailmassa niin taiteellisen, kulttuurillisen ja yhteiskunnallisuuden keinoin.
Mitä sinulle tulee mieleen norjalaisesta kodista? Luuletko, että norjalainen asuminen poikkeaa suomalaisesta asumiskulttuurista?
Puolisoni sukua asuu Norjassa ja olen vieraillut muutamassa norjalaisessa kodissa. Norjalaista ja suomalaista asumiskulttuuria yhdisti kokemukseni mukaan lämmin pragmaattisuus asumisessa sekä luonnon mutkaton läheisyys suhteessa ympäristöön. Myös norjalainen vieraanvaraisuus tuntui erittäin kodikkaalta.
http://www.mobilehome2017.com/fi/