Publisert 9.04.2024

“Mun háliidan leat muitaleaddjin nu rehálaš go vejolaš.” – Jearahallamis giehtačálli-bagadalli Suvi West

Suvi West. Govva: Elle Sumelius

Suvi West (1982) lea giehtačálli ja bagadalli, gean bargguide gullet earret eará Váddásamos dain lea ráhkisvuohta (2005), Njuoska bittut (2012-2013), Sparrooabbán (2016), Juuret on (2017) sihke Eatnameamet – min jaskes dáistaleapmi (2021), mas West oaččui dieđu almmustahttima stáhtabálkkašumi jagi 2022. Dása lassin Suvi Westii lea mieđihuvvon Suoma filbmabagadallilihtu (Suomen elokuvaohjaajaliitto) SELO rs:a jagi filbmabagadalli 2023 -bálkkašupmi, sihke Skábmagovat-bálkkašupmi jagi 2024. 

Suvi Westa ja Anssi Kömi maŋimuš dokumeantafilbma, Máhccan – Kotiinpaluu (2023) seassá repatriašuvdnaproseassa, mii álggii go Suoma álbmotmusea mearridii jagi 2021 máhcahit čoakkáldagainis leamaš badjelaš 2 000 sámedávvira sámeservošii, Sámemusea Siidda háldui. Dokumeantafilbma fidnii Norgga vuosttaščájálmasas Romssa riikkaidgaskasaš filbmafestiválas.


 

Mii deaivvadeimmet Suvi Westiin ođđajagimánus Romssas, gos giehtačálli-bagadalli oassálasttii Suopmelaš-norgalaš kulturinstituhta ovttasbarggus Romssa riikkaidgaskasaš filbmafestiválain (TIFF:iin) ja Riddu Riđđu -festiválain lágidan panelaságastallamii Home to Sápmi: Repatriation. Guokte vahku maŋŋá Suvi lei jo jođus Máhccan -dokumeantafilmma USA vuostaeahkedii Santa Barbara riikkaidgaskasaš filbmafestiválii  (SBIFF:ii). Min jearahallamis dáiddár suokkardallá filmma ehtalašvuođa, ja dan mo ráhkisvuohta muitaleapmái lea seilon dáiddalaš barggu váibmosis.

“Mun in varra máhttán oba jurddašit, ahte filmmaid dahkan livččii munnje vejolaš.”

Muitalivččetgo iežat sániiguin gii don leat, Suvi West?

Mun lean Suvi West, johkasápmelaš giehtačálli-bagadalli. Mun lean eret Ohcejoga gielddas, Deanu gáttis, gos mun dál ásan iežan bearrašiin. 

Gos du filbmadahkki karrieara álggii?

Mun lean bajásšaddan unna sámegilážis, inge oba diehtán nuorran, ahte mus sáhtášii šaddat filbmadahkki. In diehtán inge dovdan ovttage filbmadahkki. Mun in varra máhttán oba jurddašit, ahte filmmaid dahkan livččii munnje vejolaš. Vuosttas háve mun bessen filbmateáhterii 14-jahkásažžan, go ledje Oslos siesá luhtte fitnamin. Filbma lei Independence Day. Filmmaid dahkan ii oba boahtán munnje millii, baicca mun jurddašin, ahte journalisma dahje teáhter sáhtášedje leat vejolaš suorggit, go dain mus ledje ovdamearkkat. Buot goittotge nuppástuvai go Sámi oahpahusguovddáš lágidii Anáris guovtte jagi guhkkosaš medialinnjá, gos deattuhedje filmmaid. Doppe mun dahken vuosttas filmmaidan ja roahkkasin dasa oalát.

Jagi 2021 Suoma álbmotmusea máhcahii čoakkáldagainis leamaš badjel 2 000 sámedávvira sámeservošii, Sámemusea Siidda háldui. Du dokumeantafilbma Máhccan muitala dán repatriašuvdnaproseassa birra. Mo don lahkonat repatriašuvnna temá dokumeantafilmmas Máhccan, ja leatgo don fuomášan ahte riikkaidgaskasaš menestusa fidnen filmma vuostáváldimis livčče erohusat máilmmis?

Máhccan – Kotiinpaluu -filmma dagadettiin mun fuomášin, ahte gaskavuohta repatriašuvdnii ja oppalohkái museadávviriidda sáhttá molsašuddat ja juohkehaččas orro leamen olu oaivilat áššis. Mun áddejin, ahte museamáilbmi lea geasuheaddji, máŋggaolat ja filosofalaš, eaige álkes nággosat leamaš fállun. Danin munnje dorvvolamos ja buot ovddemusat rehálamos vuohki lei muitalit fáttá birra iežan bokte. Munnje in livččii orron albma bidjat iežan dovdduid dahje jurdagiid earáid njálbmái dahje guoddin láhkái. Autobiográfalaš nappo persovnnalaš filbma lea maiddái munnje ráhkis šládja sihke geahččin ja dahkkin ja mun anán dan ehtalaš lahkonanvuohkin, go das dahkki geahčastat lea mielde rahpasit ja rehálažžan.

Filbma lea ožžon heahkkasit seammalágan máhcahaga miehtá máilmmi. Kánske filmma universála muitalanvuogi dihte. Munnje filmmas ii leat gažaldat sápmelašvuođas baicca olmmošvuođas. Das, ahte mis leat buohkain máttut, geaid mii guoddit mielddámet. Máhcahat lea sierra festiválain ja riikkain leamaš dovddolaš ja liggen váimmu. Mun lean muhtumin iešge ganjaldan ovttas geahččiiguin ságastallandilálašvuođain filbmačájáhusaid maŋŋá. Diehttelas ruovttugeahččit, nappo Deanuleagi sámegeahččit, leat oaidnán filmmas nyánssaid, mat rahpasit dušše sidjiide. Ovdamearkka dihte Sámi vuosttaščájálmasas geahččit bohkosadde juohke háve go lei sáhka mu máttu Biennáš-Jovnna birra, go sii dihte geas das lei gažaldat. Sidjiide dušše Biennáš-Jovnna máinnašeapmi buvttii muitalussii lasi gerddiid, go son lea min guovllu beakkán olmmoš, gii elii 101-jahkásažžan. Oahpes báikkiid, olbmuid ja diŋggaid oaidnimiin sii sáhttet oaidnit humora ja liekkusvuođa doppe, gos nuppit eai daid vealttakeahttá oainne.

Antropologa, dutki (SÁNAG) ja Norgga soabadan- ja duohtavuođakommišuvnna lahttu Marit Myrvoll (gur.), Runar Myrnes Balto (Sámediggeráđđi), giehtačálli-bagadalli Suvi West ja ságastallama moderáhttor, Riddu Riđu festiválajođiheaddji Sajje Solbakk (olg.) oassálaste Home to Sápmi: Repatriation -panelaságastallamii Romssa gávpotgirjerádjosis 17. ođđajagimánu 2024. Dilálašvuohta lágiduvvui Romssa riikkaidgaskasaš filbmafestivála (TIFF), Riddu Riđđu -festivála ja Suopmelaš-norgalaš kulturinstituhta (FINNO) ovttasbargun. Govva: Magdalena Wojtas.

Álbmotlaš ja báikkálaš filbmafitnodagaid ja globála neahttarávdnjenbálvalusaid gaskasaš gilvvohallama mielde deatta fáhtet sihke báikkálaš ja riikkaidgaskasaš geahččiid lea sturron. Seammás riikkaidgaskasaš beroštupmi davviriikkalaš ja sápmelaš filbmii lassána, man sáhttá fuobmát ovdamearkka dihte riikkaidgaskasaš Internašunála Sámi Filbmainstituhta (International Sámi Film Institute ISFI) ja Netflixa ovttasbargun ollašuhtton bargobájis sápmelaš filbmadahkkiide.

“Juohke [filbmasuorggi] nuppástus lea buktán mielddis sihke áitagiid ja vejolašvuođaid, muhto orru, ahte dat eai leat goittotge nuppástuhttán radikálalaččat muitaleami, mii dan guovddážis lea.”

Mo don vásihat, ahte filbmasuorggi nuppástus ja riikkaidgaskasažžan šaddan váikkuhit du dáiddalaš bargui giehtačállin ja bagadallin?

Mun lean diekkár lihkolaš sajádagas dahkkin, ahte mun in leat guhkes áigái dárbbašan smiehttat suorggi treanddaid dahje nuppástusaid, baicca mun lean sáhttán vuodjut dušše iežan dáiddalaš bargui. Mun dieđán, ahte dat lea munnje stuorra ovdamunni. Dieđusge teknihkalaš nuppástus ja riikkaidgaskasažžan šaddan váikkuhit mu bargui ovdamearkka dihte dan bokte, maid mu dujiid buvttadit ja ruhtadit boahtteáiggis ja maid eai, muhto dat suokkardallan lea gullan eambbo buvttadeaddjiide, geat buvttadit mu dujiid. Mun luohtán oalle olu buvttadeaddjiide ja mun lean ožžon bargat čeahpes dahkkiiguin, geat leat diktán mu vuodjut muitaleaddji bargui. Erenoamážit guhkes ovttasbargu buvttadeaddji Janne Niskalain lea leamaš duođaid attolaš ja luovasmahtti. 

Mun lean dahkan filmmaid ja tv-ráidduid masa guoktelogi jagi ja álot lea leamaš mii nu nuppástusaid jođus. Juohke nuppástus lea buktán mielddis sihke áitagiid ja vejolašvuođaid, muhto orru, ahte dat eai leat goittotge nuppástuhttán radikálalaččat muitaleami, mii lea buot dan guovddážis. Kánske mun in dan dihte nagot fuolastuvvat dahje movttáskit hirbmosit das mii suorggis dáhpáhuvvá justa dál. Mu fuolahisvuohta sáhttá leat buorre dahje fuotni, dan ii sáhte vel oktage diehtit. Mun ráhkistan muitaleami buot eanemus ja danin mun lean eanáš beroštuvvan smiehttat iešguđetlágan muitalusaid, mat buktet munnje ilu ja mat dolvot mu jurdagiid mielddiset dan sajis, ahte geahčašin daid teknihkalaš nuppástusaid dahje suorggi struktuvrraid bokte. 

Dieđusge mun lean lihkolaš dainna lágiin, ahte mu ovddidan láhkái dahje ain oaivvi siste orru fidnut leat universála muitalusat main lea riikkaidgaskasaš potentiála, ja maid sáhttá dárbbu mielde muhttit nuppi hápmái heivvolažžan. Mun lean lihkolaš maiddái danin, ahte sáhtán muitalit iežan muitalusaid máŋgga láhkái, dego dokumeantafilmma, fikšuvdnafilmma, tv-ráidduid, audiodrámá, diehtogirjji dahje romána hámis. Ovdamearkka dihte dál mun lean bargamin sihke románain ja fikšuvdnafilmmain ja vuojun daidda dál olles fámuin. Dat maiddái dollet mu dan meare hoahpu siste, ahte in leat astan hirbmosit suokkardallat suorggi oidnosiid.  

Du filmmain okta geardduhuvvi elemeanta lea muitalanvuohki, man vuolggasadji lea autofiktiivvalaš muitaleamis. Don leat maid ieš kámera ovddas máŋgga buvttadeamis (ee. Njuoska bittut, Juuret on, Sparrooabbán, Máhccan). Man dihte autofikšuvdna geasuha du muitalanvuohkin?

“Munnje geahčastaga guovlu ja representašuvdna leat dehálaš fáttát dáidagis ja filbmasuorggis, ja danin mun anán dehálažžan maiddái dan, ahte buvttán geahččiide ja lohkkiide oaidnin láhkái dan maid vuolggasajiin mun muitalan.”

Dokumeantafilmmaid oasil hállat autobiográfalašvuođas, go jurddašit ahte dat lea buot osiinis duohta. Fikšuvnnas ges sáhka lea autofikšuvnnas. Sihke autofikšuvdna ja autobiográfalašvuohta leat munnje lunddolaš muitalanvuogit. Mun ráhkistan maiddái geahččin dahje lohkkin buot eanemus autofiktiivvalaš dahje autobiográfalaš muitaleami dan rehálašvuođa dihte. Mun geahččalan leat iežan eallimis nu rabas go vejolaš buot dovdduide ja dáhpáhusaide, inge háliit čiehkadit dahje bajásdoallat kulissaid dáidagisge.

Mun sáhtášin rábmot autobiográfalašvuođa ja autofikšuvnna ja hállat daid birra vaikko man guhká, go dat leat nu stuorra oasit mus ja mu muitaleamis. Munnje autobiográfalašvuohta ja autofiktiivvalašvuohta leat buot vuosttamužžan ehtalaš válljen, go mun háliidan leat muitaleaddjin nu rehálaš go vejolaš. Dan sajis ahte manašin nuppi riikkaide govvet nuppi álbmogiid, jávkadahtášin iežan muitalusas dahje divttášin áddet iežan boastut objektiivvalaš geahččin, mun háliidan muitalit muitalusaid siste olggosguvlui, go dalle beassá gitta dovdduide čiekŋalis ja identifiseren láhkái dásis. Munnje geahčastaga guovlu ja representašuvdna leat dehálaš fáttát dáidagis ja filbmasuorggis, ja danin mun anán dehálažžan maiddái dan, ahte buvttán geahččiide ja lohkkiide oaidnin láhkái dan maid vuolggasajiin mun muitalan muitalusa. Oktage mis ii nagot leat objektiivvalaš geahčči, ja danin mun anánge dakkár filmmaid juoba eahpeehtalažžan, main dahkkit leat jávkadan eret iežaset vuolggasajiid maidda máŋgii gullet stuorra ovdamunit. Nu lea dáhpáhuvvan ovdamearkka dihte máŋggain oarjeriikkalaš filbmadahkkiid Afrihká-fáttát filmmain. Suorgi lea nuppástuvvan olu maid Eurohpás, gos morihišgoahtit gulul ehtalaš gažaldagaide geahčastaga guovllus ja das, geat muitalit muitalusaid ja makkár geahčastagain.  

“Komediija lea mu stuorra vuosttas ráhkisvuohta ja dan dahkan mu agálaš niehku. Nuppi dáfus maŋimuš jagiid mu máilmmimoraš lea leamaš nu garas, ahte lea leamaš álkit eallit go lean geahččalan dahkat oba juoidá buorit máilmmi beales. Dokumeantafilmmat leat leamaš dasa hui vuogas duodjebierggas.”

Don leat maiddái oalle máŋggabealagis muitaleaddji, Don leat gieđahallan dujiinat ee. Suoma stáhta kolonialismma sápmelaččaid guovdu sihke komediija ja dokumentáralaš muitaleami vugiiguin. Muitalivččetgo vehá eambbo dan birra, manin leat šaddan dahkat sihke komediija ja dokumeantafilmmaid?

Komediija lea munnje kánske vel mihtilmasat go servvodatlaš dahje politihkalaš dokumeantafilmmaid dahkan. Komediija lea mu stuorra vuosttas ráhkisvuohta ja dan dahkan mu agálaš niehku. Nuppi dáfus maŋimuš jagiid mu máilmmimoraš lea leamaš nu garas, ahte lea leamaš álkit eallit go lean geahččalan dahkat oba juoidá buorit máilmmi beales. Dokumeantafilmmat leat leamaš dasa hui vuogas duodjebierggas. Mun in dieđe mo livččen nagodan dagakeahttá dokumeantafilmmaid.

Eandaliige Eatnameamet – Min jaskes dáistaleapmi -filmma dahkan lei terapevttalaš, go mun ožžon ođđa vuogi gieđahallat Suomas hálddašeaddji sápmelašvuostásaš atmosfeara ja joatkašuvvi kolonialismma ja bággosuddadeami. Dál mun lean goittotge maŋimuš jagiid vudjon nu nannosit dokumeantafilmmaide, ahte vásihan áibbas vealtameahttumin dahkat fas muitaleami komediija vugiiguin. Dalle go dagan komediija dahje geahppasut muitaleami, mun vásihan ahte lean lagabus iežan ja iežan čiekŋalamos siskkildasa, vaikko fáttát livččege servvodatlaččat. Juos in livččii sápmelaš, jáhkán ahte mun livččen vudjon dušše komediijii dahje ráhkisvuođamuitalusaide. Dieđusge dat mii munnje lea komediija ii leat vealttakeahttá hávski earáide, go mu humora lea čáhppat, lakonalaš, snoallái ja báikkuid juoba groteaska. 

Don leat aiddo dál čállimin iežat vuosttas guhkes fikšuvdnafilmma, Johan Johanačča. Don govvidit Romsa riikkaidgaskasaš filbmafestivála (TIFF) Sámi Films Rising -dilálašvuođas filmma ee. magihkalaš-realisttalažžan. Mii movttiidahtii du johtigoahtit guhkes fiktiivvalaš filmma guvlui ja makkár čállinproseassa dat lea dán rádjái leamaš?

Mu mielas muitaleapmi lea muitaleapmi, leš dat man hámis beare. Mun in leat goassige leamaš beroštuvvan guhkes fikšuvdnafilmmas dušše danin, ahte dat lea guhkes fikšuvdnafilbma, baicca mun lean movtta Johan Johanaš -máidnasis, mii heive buoremusat guhkes fikšuvdnafilmma hápmái. Mun vásihan iežan vuosttamužžan čállin ja giehtačállin, ja čállin lea munnje lunddolaš ja mun návddašan das. Johan Johanaš -giehtačállosa vuosttas veršuvnnat šaddege olles movttain ja fámuin ja oalle jođánitge. Mun jurddašan, ahte áigi lea láddan dákkár máidnasii, go mun lean ožžon bargat dainna dáiddalaš flowas ja stuorra ráhkisvuođain. Dieđusge fikšuvdnafilmma buvttadeapmi ja dahkanvuohki lea earálágan go dokumeantafilmmas, muhto nuppi dáfus mun in vásit dan stuorra nuppástussan baicca buorebutge nubbin buvttadanvuohkin. Filmma dahkan lea álot filmma dahkan ja kámera doaibmá seammá láhkái sihke dokumeantafilmmas ja fikšuvnnas. Johan Johanaš lea čáhppes, groteaska komediija, nu ahte mun vásihan ahte lean máhccan ruovttoluotta iežan ruohttasiidda buorebut go ahte livččen lávkemin ođđa máilbmái.