Kulttuurirakennusten arkkitehtoniset suurhankkeet yhdistävät tällä hetkellä Osloa ja Helsinkiä. Oslon oopperatalon ja Aker Bryggen läheisyyteen odotetaan uusia tulokkaita vuoden 2020 aikana, jolloin uuden Munch-museon, Deichmanske-pääkirjaston sekä kansallismuseo Nasjonalmuseetin on määrä valmistua. Helsinkiin on juuri valmistunut uusia arkkitehtonisesti mielenkiintoisia kulttuurirakennuksia. Niistä yksi on suuren suosion saavuttanut taidemuseo Amos Rex, joka avasi ovensa elokuun lopussa 2018. Amos Rex koostuu uusista maanalaisista näyttelytiloista, vanhasta vuonna 1936 valmistuneesta Lasipalatsista ja elokuvateatteri Bio Rexistä. Helsingin keskustaan Lasipalatsinaukion alle rakennetun museon suunnitteli arkkitehtitoimisto JKMM.

JKMM Amos Rex Mika Huisman
Amos Rex. Kuva: Mika Huisman

FINNO kutsui Amos Rexin projektiarkkitehti Katja Savolaisen Osloon pitämään esityksen PechaKucha -iltaan 21.2.2019. Paikallisessa design- ja arkkitehtuurikeskus DOGA:ssa hän esitteli täydelle salille Amos Rexin nykyaikaisten näyttelytilojen suunnittelua ja rakentamista suojeltuihin vanhoihin rakennuksiin. PechaKuchan 20 x 20 -konseptin mukaisesti esitys koostui 20 kuvasta, joihin sai käyttää aikaa 20 sekuntia per kuva. Kiitämme Katjaa erittäin mielenkiintoisesta esityksestä.

Katja Savolainen Amos Rex Lena Britt Fredrickson
Katja Savolainen, PechaKucha Night Oslo 21.2.2019. Kuva: Lena Britt Fredrickson

Kertoisitko muutamalla lauseella itsestäsi ja työstäsi.

Aloitin työskentelyn arkkitehtina julkisten rakennusten parissa käytännössä 90-luvun alussa eri arkkitehtitoimistoissa. Työni painopiste siirtyi vääjäämättömästi kohti korjausrakentamista, jossa erityisaluettani on suojeltujen rakennusten restaurointi. Erityisen kiinnostavana pidän uuden ja vanhan rakentamisen välistä suhdetta. Samanaikaisesti näkökulmaa on avartanut tällä vuosituhannella tekemäni perinteisen talonpoikaisen puurakentamistaidon tutkimus ja opetus.

Onko sinulla erityistä suhdetta Norjaan? Onko Oslo sinulle tuttu kaupunki?

Aikanaan tein Trondheimissa opiskelleen ystäväni kanssa ikimuistoisen matkan kohti Etelä-Norjaa. Mutkitellen tiemme kulki läpi satumaisesti vaihtelevien maisemien, sumuisista kalastajakylistä vuonomaisemiin, ohi vuonojen ja jäätiköiden. Parhaita olivat aamut taivasalla, jolloin edessämme aukesi unenomainen maisema, josta ilta oli ehtinyt antaa vain vihjeen. Norjan matkani sisältävät myös arkkitehtuuriekskursioita sekä tutkimusta ja opetusta korjausleirillä Finnskogenissa. Nykyistä Osloa en ole nähnyt ja odotan innolla siihen tutustumista. Snøhettan-oopperatalolle liput ovat jo hankittuna.

Minkälaista oli työskennellä ainutlaatuisen Amos Rex -projektin parissa?

Ainutlaatuinen kuvaa hyvin hanketta, se oli myös monipuolisesti haastava. Työryhmän selkeä päämäärä ja yhdessä osaaminen on tällöin keskeistä onnistumisessa. Sijainti itselle tärkeällä paikalla kotikaupungin sydämessä sekä pitkäkestoisuus teki työstä välttämättä myös henkilökohtaisen.

Museon arkkitehtuurin esittelyteksteissä mainitaan tärkeänä osana yhteys menneen ja nykyisen välillä. Voisitko Lasipalatsin restauroinnin projektiarkkitehtina kertoa hieman museoalueen rakennusten arkkitehtuurisesta historiasta?

Lasipalatsin tontilla sijaitsee edelleen kasarmirakennus 1830-luvulta muistumana aiemmasta käytöstä. Lasipalatsi suunniteltiin osana valmistautumista vuoden 1940 olympialaisiin (jotka toteutuivat vasta 1952). Myöskin suojeltu ja funktionalismia edustava Olympiastadion liittyy samaan rakennusvaiheeseen. Lasipalatsissa ovat pitkälti säilyneet alkuperäiset toiminnat: kauppabasaari, elokuvateatteri ja ravintola. Helsinkiin tarvittiin 1930-luvulla myös linja-autoasema, joka Lasipalatsin suunnittelun myötä löysi paikkansa aukiolta ja piipun ympärille kiertyvät laiturit antoivat sille muodon.

Voisitko selittää hieman tarkemmin miten vanhojen, kulttuurishistoriallisesti tärkeiden ja suojeltujen tilojen restaurointi toimi yhdessä modernien maanalaisten näyttelytilojen suunnittelun kanssa?

Uuteen ja vanhaan sopivimmat toiminnat harkittiin alkuun huolella, samoin tapa, jolla suojeltu rakennus toivottaa taidemuseon tervetulleeksi, ja miten taidemuseo ottaa paikkansa kaupungissa. Keskeisiä paikkoja tässä ovat sisäänkäynnit ja yhdysporras, joka konkreettisesti johdattaa kävijän vanhasta Lasipalatsista uuteen taidemuseoon. Sekä erityisesti Lasipalatsin aukio aktiivisena lähestymissuuntana, jonka maamerkkiluonnetta vahvistettiin. Amos Rexin uusi arkkitehtuuri ammentaa mielestäni samasta ajattelutavasta kuin funktionalismi Lasipalatsissa, suunnitteleminen loppuunviedysti kokonaistaideteoksen tapaan on arkkitehtonisesti keskeistä. Täten myös kysymykset uuden suunnittelussa ja korjaamisessa olivat osin samankaltaisia. Käytännössä suunnittelussa kulki rinnakkain kaksi hanketta, hieman eri aikatauluilla ja omin erityisosaajin vahvistettuina.

JKMM Amos Rex TUOMAS UUSHEIMO 179 pienempi
Amos Rex. Kuva: Tuomas Uusheimo

Amos Rexiä on kuvailtu Helsingin uudeksi maamerkiksi. Lasipalatsinaukio on museon avaamisen myötä saanut uuden ilmeen ja identiteetin kupoleineen, jotka kaupunkilaiset ovat nopeasti ja luontevasti ottaneet omakseen. Miten kupolit toimivat toisaalta maanalaisissa näyttelytiloissa, ja toisaalta kaupunkikuvassa?

Kupolirakenne mahdollistaa suuren avoimen tilan, joka on muunneltavissa esillä olevan taiteen mukaan. Näyttelysaleihin saatiin korkeutta ilman että oli painuttava syvälle maan alle, bonuksena mahdollisuus luonnonvaloon ja näkymät elämään ulkona. Kupolit muodostavat uudenlaisen kumpuilevan kaupunkimaiseman Helsingin ytimeen. Kaupunkilaiset ovat herättäneet toiminnallaan aukion eloon, jopa suunnittelijat yllättävällä voimalla.

Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?

Taideyliopiston uusi päärakennus Helsingissä – kilpailuvoitto, jossa suojellut mutta ylläpitoa vaille jääneet rakennukset liittyvät uudisrakentamiseen.

Mikä inspiroi sinua eniten työssäsi?

Tasa-arvoinen ja monipuolisesti osaava tiimi sekä laadukas arkkitehtuuri ja rakennustapa, kokonaisuudesta viimeistelyyn asti. Ammattilaisuus ja yhteistyökyky. Uskallus tehdä pelkäämättömiä ja kokonaisuuden kannalta oikeita ratkaisuja. Taidot testataan viimeistään haastetilanteissa, sekä suunnittelussa että rakentamisessa.

Onko sinulla lempirakennusta tai lempitilaa Helsingissä? Entä Norjassa?

Lågskärin majakkasaari Ahvenanmaan saaristossa, jossa vietän muutaman viikon kesäisin ystäväperheiden seurassa rakennuksia hoitaen ja merellisestä maisemasta nauttien. Rannat ja saaret ovat myös Helsingissä erityisiä, kuten Töölönlahden kävelyreitti Linnunlaulun puuhuviloineen sekä eri aikakausien kulttuurirakennuksineen. Lempitilojani ovat pysähtymisen paikat, joissa on läsnä aiempien kävijöiden sekä jatkuvuuden tuntu. Esimerkkeinä vaikkapa Yrjönkadun uimahalli, Villa Oivala Villingin saaressa tai Särkänlinnan ravintola Helsingin edustalla. Norjassa vaikutuksen on tehnyt puurakentamisen pitkä perinne.

Teksti: Ulrika Sundelin / FINNO

Julkaistu 28.2.2019

Lähteet:

https://amosrex.fi/meista/amos-rexin-arkkitehtuuri/

https://www.finnishdesignshop.fi/arkkitehtuuri/amos-rex-on-helsingin-uusi-maamerkki